Vaikka pelto huokaisee tämän vuoden osalta, joukko Juurikkaan aktiiveja edistää taustalla viljelytiedon kartuttamista mm. siten, että osallistuttiin helluntaipäivänä järjetetylle permakulttuurikurssille. Päivän mittaisen kurssin teemana oli kukkiva hedemäpuukilta.
Puukilloista löytyy lisätietoa englanninkielisellä hakusanalla Tree Guild. Lyhykäisyydessään puukilta on yksi metsäpuutarhan (Food Forest) alalaji, jossa metsäpuutarha istutetaan monilajisiin lohkoihin. Yhdessä tällaisessa monivuotisessa lohkossa on hedelmäpuun lisäksi, pensaita, yrttejä, maanparannuskasveja, maanpeittokasveja ym.
Kurssiosallistujat pääsivät opetuksen jälkeen hyödyntämään oppimaansa laittamalla kädet multaan ja valmistamaan puukillan Könkkölän pihamaalle. Kurssin tuotos on nähtävillä Könkkölän tilalla, jossa se saa monivuotoisena kukoistaa ja ilahduttaa pitkään antimillaan ja helppohoitoisuudellaan.
Kiitokset kurssin järjestämisestä Könkkölä yhdistys ry:lle sekä kurssinvetäjä Suvi Tiihoselle. On ilo viedä kurssilta saamiamme oppeja myös Juurikkaan toimintaan ja saatu tieto innoittaa oppimaan lisää. <3
Juurikkaan toiminta on tulevana kesänä pienimuotoisempaa: olemme kokoustaneet ja päättäneet pitää toimintamme vähäisenä, koska osa aktiiveista ei pysty sitoutumaan koko kasvukaudeksi juurikkaan toimintaan. Tänä vuonna on kuitenkin tulossa Just Food -hankkeen julkaisu toimintamme pohjalta, jota kannattaa odottaa.
Päätimme, että Oravasaaren pellolla pidetään välivuosi. Annamme pellon eheytyä ja kerätä ravinteita katteen alla. Maanmuokkaus on muutenkin nyt paljon esillä, sillä se aiheuttaa valtavia hiilidioksidipäästöjä. Viljelyssä maankääntö päästää kasvien maahan sitoman hiilidioksidivaraston ilmakehään, ja se vaikuttaa ilmastonmuutokseen kiihdyttävästi. Ilmiöiksi ovatkin levinneet vaihtoehtoiset viljelytavat, kuten permakulttuuri, metsäpuuraha ja No Dig Garden, joissa maata ei käännetä vaan jossa toimitaan luonnosta saadun mallin mukaisesti antamalla ravintoa maan päälle ja antaen maassa olevien pieneliöiden hoitaa maanparannuksen.
Maanmuokkaus on muutenkin nyt paljon esillä, sillä se aiheuttaa valtavia hiilidioksidipäästöjä.
VINKKI: dokumentti, joka kannattaa katsoa Kesää odotelleissa ja näin ennen viljelykauden alkua suosittelemme katsottavaksi innostavan ja perinteiset viljelymenetelmät mullistavan dokumentin: Kiss the Ground.
Maaperä oikein hoidettuna pitää planeettamme elinkelpoisena ja hillitsee ilmastonmuutosta.
Näihin ajatuksiin Juurikas jää nyt pienen tauon muodossa. Palataan <3
Kuva- ja kasvuloistoa No Dig -penkin lehti- ja palmukaaleista! Lehtikaali keräsi tänäkin vuonna pieniä vihreitä ystäviä lehvästönsä suojaan. Ja vaikka kaalipenkki oli suojattu hyvin hallaharsolla, öttiäiset pääsivät apajilleen. Torjunnassa käytimme luonnonmukaisia menetelmiä ja käytössämme oli mm. itsetehty nokkos– ja kortesuihke. Suihkuttelu olikin sitten pidempi prosessi, kunnes vasta loppukesästä kasvit olivat puhtaita tuholaisista ja pääsimme itse nauttimaan näistä ravintorikkaista kasveista. Runsaudesta ei ole ollut tämän kasvin osalta pulaa ja satoahan saadaan kerätä vielä pakkasiin asti.
Tiesitkö: Lehtikaalissa on kaksi kertaa enemmän C-vitamiinia, kuin appelsiinissa? Siinä on myös paljon rautaa, kalsiumia, karoteenia ja proteiinia.
JuurikasJKL panosti tänä vuonna pölyttäjäystävällisiin kasveihin. Pölyttäjien tärkeyttä käsiteltiin enemmän osassa 1 ja nyt päästään hetkeksi kukkien maailmaan! Kesän kukkasato on ilahduttanut niin juurikaslaisia kuin myös pörriäisiä. On ollut ilo seurata pölyttäjien aherrusta ja myös itse touhuta pellolla voimaantuen väreistä.
Juurikkaan pelto on saanut kukkia erilaisin kukkasin eli ollaan aikalailla annettu kaikkien kukkien kukkia. Ja vaikka pitäisikin eksoottisemmista lajeista, ei pidä unohtaa pölyttäjille tärkeitä kotimaan ”rikkakasveja”, kuten voikukkaa, nokkosta, pajua ja horsmaa. Myös luonnonkukkaniityt ovat pölttäjille elintärkeitä. Kattava listaus pölyttäjäystävällisistä kukista ja yrteistä löytyy postauksen lopusta.
Päivät lyhenevät lyhenemistään ja kesän kukoistus vaihtuu ruskaan. Kukinnan jälkeen siemenet tullaan keräämään talteen Juurikkaan siemenpankkiin tuottamaan iloa myös ensi kesänä.
EDIT: Juurikkaan Avoin peltopäivä peruuntuu ja siirtyy myöhemmäksi ajankohdaksi sateisen ja epävakaan sään takia.
JuurikasJKL järjestää kaikille avoimen peltopäivän la 25.7.2020 klo 12–16. Pellollemme voi tulla vapaasti vierailemaan perheen ja ystävien kanssa ja samalla on mahdollista tutustua toimintaamme. Paikalla on juurikaslaisia kertomassa yhteisöviljelystä. Tapahtumassa on tarjolla kahvia, jäähampputeetä ja muurinpohjalettuja pientä korvausta vastaan.
JuurikasJKL:n ympärille on muodostunut kumppanuussuhde viljelijäyrittäjään. Peltokäynneillä juurikaslaisilla on useamman vuoden ajan ollut mahdollisuus hankkia luonnonmukaisesti viljeltyä lähiruokaa peltomme ympärillä kasvavasta öljyhampusta. Tämä yhteistyö on tarjonnut myös mahdollisuuden hyödyntää hamppua katemateriaalina viljelyksille.
Juurikkaan pellon vieressä on viisi vuotta kasvanut FINOLA-öljyhamppua. Puhtaan ja ravitsevan raaka-aineen ympärille on perustettu yritys, Suomen Hampputuotteet Oy, jossa on mukana viljelijä ja juurikaslaisia ja jonka tuoteperhe Jyväs-Hamppu on nyt markkinoilla. Tuotteita saa paikallisesti mm. Jyväskylän REKO-ruokapiirin kautta. Meriittinä mainittakoon, että tuoteperheen mustikkahamppumaito sijoittui neljänneksi ollen paras elintarvike kansainvälisessä hamppualan konferenssissa, vuoden 2020 EIHA:ssa. Hieno sijoitus suomalaiselle uudelle ruoka-alan toimijalle!
Tuotteet ovat myös meidän juurikaslaisten kokemuksen mukaan laadukkaita. Kannustammekin kaikkia tutustumaan Jyväs-Hamppu-tuoteperheeseen.
Yhteistyössä Jyväs-Hampun kanssa teemme hamppua tutuksi poistamalla sen ympäriltä väärän leiman, jonka vanhimpiin viljelykasveihimme kuuluva hyötykasvi on väärin perustein saanut. Tule mukaan!
Tänä vuonna olemme tehneet toimia juolavehnän hillitsemiseksi. ’No Dig’ -penkin teko lehtikaalille on yksi niistä. Vahingossa satumme samalla olemaan viljelytrendin huipulla, sillä No Dig Garden on maailmalla suurin luomuviljelytrendi vuonna 2020.
Charles Dowding, No Dig Garden -metodin guru, on aloittanut tämän viljelytekniikan vuonna 1981.
No Dig Garden -viljely perustuu siihen, että maata ei käännetä, jolloin maata häiritään mahdollisimman vähän. Viljelyssä tarvitaan vähemmän lannoitteita ja torjunta-aineita. Maa myös pysyy kuohkeampana ja kosteana helpottaen kasvien ravinteiden ottoa.
Penkin teko on yksinkertaista. Valmistelimme alueen penkille niin, että pidimme mattoa katteena useamman viikon ajan ennen penkin tekoa. Käytimme penkin pohjalla kostutettua paperia kolmessa kerroksessa estämässä rikkaruohojen kasvua. Kerroksissa on myös tuoretta ruohoa, biokaasulaitos Meteneriltä hankittua ylijäämäkasviravinnetta sekä hamppukatetta.
Tässä kuvakooste, kuinka No Dig -penkki valmistui.
NO DIG -PENKINTEON VAIHEET
Matto katteena useamman viikon ajan. Kate poistetaan.
Yhteisöllistä ja meditatiivista ulkonaoloa toiminnan äärellä. Penkkien muokkaus käy myös kuntosaliohjelmana. Näissä talkoissa kääntyi peltoalue niitylle.
Näin poikkeuksellisena korona-aikana olemme pitäneet alle kymmenen hengen talkoissa etäisyyksiä. Riskiryhmiin kuuluvat eivät ole osallistuneet talkoisiin. Tästä poikkeustilasta huolimatta olemme päässeet hyvään alkuun ja työhön kiinni.
Ollaan jo keväässä ja hyönteiset alkavat kohta heräillä talvihorroksestaan. Niitä onkin odotettu tänä vuonna erityisen paljon, sillä tulevana kasvukautena JuurikasJKL panostaa lajien monimuotoisuuteen kukkien osalta. Haluamme kasvattaa pölyttäjäystävällisiä kasveja, koska monen hyönteislajin populaatiokannat ovat romahtaneet niin maailmalla kuin myös Suomessa. Olemme riippuvaisia pölyttäjien tekemästä tärkeästä työstä kasvattaessamme ravintoa itsellemme. Näitä ahertajia on syytä vaalia!
Yli 70 kansainvälisen tutkijan joukko nosti tammikuussa 2020 pölyttäjähyönteisten hädän jälleen otsikoihin kannanotossaan. Tutkijoiden vaatimus on selvä: toimiin pölyttäjien suojelemiseksi on ryhdyttävä nyt, tai seuraukset voivat olla arvaamattomat ja tuhoisat.
Tänä vuonna poikkeuksellisen suuri määrä Juurikkaan hankkimista siemenistä on kukkakasveja. Kevään ensimmäisissä talkoissa kerättiin myös kuituhampun talventörröttäjävarret materiaaliksi hyönteishotelliin. Toivotamme pörriäiset suurella sydämellä tervetulleiksi Juurikkaan pellolle! <3
JuurikasJKL on aloittanut yhteistyön Just food-hankkeen kanssa.
Reilu ruokamurros (JUST FOOD) -hanke tutkii, miten siirtymä ilmastoviisaaseen ja terveelliseen ruokajärjestelmään voidaan tehdä kestävästi, hyväksyttävästi ja oikeudenmukaisesti.
Just food -hanke tutkii ja testaa uusia kumppanuusmaatalouden malleja yhdessä kahden kumppanuusviljely-yhteisön kanssa. Mukana on Kaupunkilaisten oma pelto pääkaupunkiseudulta sekä JuurikasJKL Jyväskylästä.
Täältä voit lukea hankkeen blogitekstin, johon JuurikasJKL:ää on haastateltu (julkaistu 7.4.2020).
Haemme uusia juurikaslaisia mukaan yhteisöviljelyporukkaan. Haku päättyy 1.4.2020. Laita vapaamuotoinen hakemus sähköpostilla osoitteeseen: juurikasjkl@gmail.com. Ilmoittautujat lisätään juurikkaan sähköpostilistalle, jossa käydään keskustelua ja sovitaan tapaamisista sekä peltokäynneistä.
Järjestämme kevätkokouksen maanantaina 17.2. klo 18 Ylä-Ruthilla. Mukaan saa tulla ihan vaikka vain kuulostelemaan, mitä toimintamme pitää sisällään. Kokouksessa käsitellään tulevaa kasvukautta ja tämän hetken resursseja. Tervetuloa mukaan!
Jäseneltämme odotamme omistautumista peltotöihin varsinkin kevään ja syksyn talkoisiin. Keväällä talkoita on aikaisempina vuosina järjestetty kahdesti viikossa touko-kesäkuun aikana, jotta peltotyöt saadaan hyvään vaiheeseen. Olemme pyrkineet järjestämään kimppakyytejä pellolle heille, joilla ei ole autoa.
JuurikasJKL aloitti toimintansa vuonna 2013. Peltomme sijaitsee Oravasaaressa, Harjulan tilalla, noin 18 km päässä Jyväskylän keskustasta. Lisätietoa täältä. Juurikkaan jäsenistö on vuosien varrella pienentynyt, ja toivommekin löytävämme mukaan aktiivisia viljelystä ja omavaraisuudesta kiinnostuneita henkilöitä.
Aikaisempaa tietämystä viljelystä ei tarvitse olla, mutta se on plussaa. Tule mukaan!
Olemme talven aikana pitäneet kerran kuussa kokoontumisia, joissa olemme käsitelleet toiminnallemme tärkeitä aihealueita mm. kateviljelyä, ravinteita ja kompostia.
Nyt on se aika vuodesta, jolloin vuorossa on vuoden 2019 järjestäytymiskokous. Kokouksessa käsitellään tulevan kesän toimintaa, kevään talkoita ja kuulostellaan ketkä ovat mukana ja minkälaisin panoksin.
Mukaan yhteisölliseen viljelytoimintaan?
JuurikasJKL kokoontuu maanantaina 25.2.2019 klo 18.00. Paikkana on Jyväskylän Yliopiston pääkirjasto (Seminaarinkatu 15, B-rakennus). Tapahtuma on kaikille avoin. Mukaan voi tulla ihan vain kuulostelemaan, mitä toimintamme pitää sisällään. Lämpimästi tervetuloa!
Voit olla meihin myös yhteydessä sähköpostitse, mikäli haluat kysyä jotain Juurikkaaseen liittyvää
Email: juurikasjkl(ät)gmail.com
Jäsenhaku on voimassa 1.4.2019 asti
Mikäli et pääse järjestäytymiskokoukseen, laita meille vapaamuotoinen sähköpostihakemus esim. otsikolla JÄSENHAKU 2019. Hakemukset Juurikkaan sähköpostiin ma 1.4.2019 mennessä.
Ilmoita viestissä nimesi ja puhelinnumerosi. Mainitse tuletko mukaan yksin vai yhdessä jonkun kanssa. Vahvistamme saamamme jäsenilmoituksen ja lähetämme lisätietoa jäsenmaksusta, tulevista tapahtumista (kokoontumiset, talkoopäivämäärät yms.) sekä liitämme sinut Juurikkaan sähköpostilistalle.
Tässä samalla pieni jälkipuinti viime kesältä
Viime kesä oli monessa suhteessa poikkeava verrattuna aikaisempiin kesiin. Kokeilimme ensimmäistä kertaa työpanokseen suhteutettua sadon jakamisperustetta. Tämä toimi käytännössä niin että pidimme kirjaa peltotyötunneista. Sato jakautui peltotyötuntien mukaan. Mitä enemmän oli mukana, sitä suuremman sadon sai. Sato punnittiin, merkittiin ylös ja jaettiin osiin työtuntien mukaan. Tämä osoittautui hyväksi tavaksi palkita heidät, jotka antavat suuren työpanoksen viljelyn onnistumisen suhteen.
Kesä oli todella helteinen ja haastava. Sateita ei Oravasaaressa juuri nähty. Puro, josta otamme kasteluveden, kuivui täysin. Tämä johti siihen, että sato kärsi liiasta kuumuudesta ja kuivuudesta. Saimme osan sadosta pelastettua kateviljelyn ansiosta, mutta tästä huolimatta osa lajeista ei itänyt lainkaan. Satoa saatiin huomattavasti vähemmän verrattuna aikaisempiin vuosiin. Meille konkretisoitui, kuinka riippuvaista maanviljely on suotuisista sääoloista.
Tulevana kesänä kavennamme viljeltävien lajien kirjoa entisestään ja pienennämme viljelypinta-alaa. Osasyynä on se, että ydinporukkamme on kutistunut. Viime kesä oli haasteellinen, joten haluamme myös keventää työmäärää tulevana kesänä vaalimalla helppoja ja varmoja lajeja.
Lisäksi mainittakoon, että aloitimme kokeilun permaviljelypenkin rakentamisesta viime syksynä. Otamme meilellämme vastaan hyviä neuvoja, sillä tämä on uusi aluevaltaus. Samalla haemme toimintaan mukaan permaviljelyyn perehtynyttä henkilöä, joka osaa ohjeistaa käytännön asioissa.
JuurikasJKL pähkinänkuoressa
Vuonna 2013 toimintansa aloittanut JuurikasJKL viljelee peltoa, joka sijaitsee Oravasaaressa, Harjulan tilalla. Käytössämme on peltoalueen lisäksi kasvihuone ja varastorakennus. Tarkempia tietoja löydät Pelto -välilehdestä.
JuurikasJKL toimii täysin jäsentensä antaman panoksen pohjalta ilman palkattua vastuuviljelijää. Keräämme uusilta jäseniltä jäsenmaksun, jonka suuruus päätetään järjestäytymiskokouksessa. Tällä summalla kustannetaan mm. siemenhankinnat. Mikäli suurempia investointeja tulee, keräämme tällöin kaikilta jäseniltä sovitun suuruisen kolehdin.
Sato jaetaan jäsenten kesken yksilön työmäärään pohjautuvalla jakoperusteella, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että mitä useammin osallistuu talkoisiin sitä suuremman sadon saa.
Kevättalkoita järjestetään noin kahdesti viikossa heti kun maa on muokattavissa huhti- toukokuun vaihteesta aina kesäkuun loppuun. Säävarauksella.
Jäsen on velvollinen ottamaan yhden vastuuviikon kesän (kesäkuun lopulta elokuulle) aikana. Tästä voit lukea lisää Mikä on JuurikasJKL -välilehdestä.
Keskusta-alueelta olemme pyrkineet järjestämään kimppakyytejä talkoisiin bensakulukorvausta vastaan.
Tule mukaan! Tee tästä itsellesi toiminnallinen harrastus!
Biokaasun ylijäämä muuttuu ravinteeksi kasveille ja lihasvoimaksi ihmisille!
Juurikkaan maanviljelyhommat ovat taas alkaneet. Tänä keväänä levitimme ensin kalkkia pellolle ja sitten haimme Kalmarin tilalta Laukaasta kasvisperäistä lannoitetta. Lannoitetta oli saatavilla ensimmäistä kertaa edelliskesänä ja kuulemma moni tyytyväinen käyttäjä on palannut nyt hakemaan lisää. Innolla otimme siis itsekin tuotteen käyttöön. Lannoite liittyy Raki-2 hankkeeseen ja sitä voi noutaa omalla peräkärryllä Kalmarin tilalta 20 euron hintaan. Lisätietoja: http://www.metener.fi/raki-2/
Peltomme on sen verran iso, että tarvitsimme ihan traktorin perävaunullisen. Pellolla ensin heittelimme lannoitteen kärryn päältä alas ja sitten porukalla levittelimme tuotetta talikoiden ja metalliharavien avulla, kukin tyylillään. Isoimpia kokkareita pyrimme hajottamaan pienemmäksi. Levittämiseen meni aikaa pari tuntia. Lopuksi, kun lannoite oli tasaisesti levitetty, sekoitettiin se maan sekaan traktorilla tehtävän maankäännön yhteydessä. Syksyllä sitten näemme, että kuinka lannoitus on toiminut.
Aikaisempina vuosina olemme ravinneet maata perinteisin keinoin palaneella karjanlannalla sekä kanankakalla, mutta tänä vuonna halumme on kokeilla jotain aivan uutta: biokaasun tekoprosessin oheistuotteena syntyvää lannoitevalmistetta. Tuote tulee Kalmarin tilan biokaasuyritykseltä, Metener Oy:ltä, joka on toiminut biokaasualalla jo 20 vuoden ajan.
Tulevaisuus rakentuu luonnon kannalta kestävistä ratkaisuista, joita ovat kierrätys / orgaaniset lannoitevalmisteet sekä uusiutuva energia. Keinolannoitteiden fosfori louhitaan maaperästä ja se lisää ravinnekierrossa olevan fosforin määrää – tämä näkyy vesistöissä rehevöitymisenä. Orgaaniset / kierrätyslannoitteet sisältävät ravinteita, jotka muutoinkin ovat biosfäärissä kierrossa, nämä eivät lisää ravinteita kasvukiertoon. Kierrätyslannoitteet ovat kuin uusiutuvan energian käyttöä. Näitä kehittämällä rakennamme parempaa tulevaisuutta.
Kalmarin maatila tarjoaa tankkaajille ja muille kiinnostuneille mahdollisuuden testata nurmesta tehtyä lannoitevalmistetta omassa kotipuutarhassa. Lannoite on saanut Eviran hyväksynnän ja sitä voidaan käyttää lannoitteena esim. vihannesviljelyyn. Ravinteita tuotteessa on niin paljon, että sitä tulee käsitellä lannoitteena eli sekoittaa muuhun maa-ainekseen. Sekoitussuhde riippuu siitä mitä viljellään.
Lainaus: Metener Oy
Testissämme on siis kasviperäinen lannoiteaine, joka koostuu lähinnä nurmesta ja oljesta. Tässä nurmipohjaisessa lannoitteessa typpeä on paljon, fosforia taas vähemmän. Oikeassa suhteessa ja kasvien tarpeiden mukaan annosteltuna pellollamme on energiapaukkuja hyvään kasvuun, viljavuuteen ja runsaaseen satoon.
Näillä energioilla on Juurikkaan kuudes viljelykausi hyvä polkaista käyntiin!
Blogikirjoitus tehty yhteistyössä biokaasuyrityksen, Metener Oy:n, kanssa.
Kasvukausi on saanut ensimmäisen tönäisyn starttiin: siementilauksemme saapui. Tänä vuonna kasvivalikoima on edellisvuotta hieman suppeampi, mutta varmempi tuottamaan satoa.
Valoisa aika on jo huomattavasti pidentynyt ja kevättä päin ollaan menossa vauhdilla. Huomaa, kuinka viherpeukalo alkaa jo kaipaamaan kontaktia multaan. Osa tilatuista siemenistä jää vielä odottamaan suorakylvöä maahan, mutta muutamia lajeja saa alkaa jo esikasvattamaan sisätiloissa.
Tässä totuttuun tapaan muutama kuvataltiointi siemenistä, joita pääsemme pian kylvämään.
Toivotaan hyvää ja satoisaa kesää näin upean lumipeitteisen talven jälkeen.
JuurikasJKL 